Eräänä aamuna katselin hajamielisenä ikkunasta ulos ja kukapa siellä kukkapensaan vieressä minua tiiraili? Ei kukaan muu kuin pieni puutarha kääpiö pastelliväreissä ja uteliaat, siniset nuken silmät päässä. Repussa näkkäriä ja omppuja. Mistä lie tullut, tassutellut läpi metsien ja yli vuorten. Taisi pullantuoksu houkutella. Nyt saat luvan jäädä tänne, en päästä sinua ikinä täältä pois.
One early morning I took a look out from the window and what did I see? The most cutest garden dwarf you can imagine, in pastel colours and clear blue doll´s eyes, standing next to the big hydrangea bush staring curiously. His rucksack full with apples and knäckebröd, coming from afar, over mountains and woods. Maybe the smell of cinnamon buns tempted him to stay. Now when you´re here, I will never let you go.
Sweet visitor ;)
ReplyDeleteSaas nähdä löytääkö tontun kaverit myös luoksesi..pullantuoksun houkuttelemana.Katsoppas pihalle uudestaan,onko tullut jo toisetkin?Kiltin näköinen,muista ruokkia hyvin.Ei pelkällä näkkärillä jaksa olla hyväntuulinen :)
ReplyDeleteMistä sä tuommoisen söpöyden onnistuit löytämään! On ihan sun tyylinen - ainakin blogi-kuvien perusteella.
ReplyDeleteIhana! En kyllä yhtään ihmettele, että to sinne eksyi.. mä tulisin myös viivana, jos olisin vähän lähempänä :)
ReplyDeleteIhania syyshetkiä sinulle ja tontulle ;)
ReplyDeleteOnpas ihana!
ReplyDeleteTaisi tosiaan hyväntuoksuinen pullan tuoksu houkutellut puutarha kääpiön askeleet kohti ja kuinka hurmaavan kaunis kääpiö onkaan suloisissa sävyisssän siinä katsellessaan suurin silmin näkymää.
ReplyDeleteVarmasti on molemminpuoleinen tunne, niin suloisella kääpiöllä kuin sinullakin, että täällä on hyvä olla. Kaunista!